paluu

Jotenkin luulin päässeeni eroon jo tästä blogista, mutta jotenkin nämä rauhallisemmat työpäivät, keväinen aurinko (lumipyryn jälkeen) ja kummallinen tarve kirjoittaa ajatuksia auki internettiin saivat palaamaan. Erityisesti kun ajatuksissa pyörii niinkin ylväät tavoitteet, kuin itseni kehittäminen ja tietokonepelien arvosteleminen.

Itseni kehittämisestä - Hoon kanssa juteltiin jo taannoin, että pitäisi tehdä asioita, joita ei normaalisti tee. Mikään ei pidä aivoja virkeänä kuin aivan uudenlaisten asioiden opettelu. Tässä hengessä tehtiin lista asioista, joita voisi / pitäisi tehdä ja ostettiin jonglöörauspallot.

Nykyään kahdella pallolla pallottelu melkein sujuu. Tai ainakin ollaan ihan lähellä ratkaisevaa askelta sujuvuuden puolelle.

Listassa oli lisänä ainakin piirtäminen ja kirjottaminen ja uuden kielen opettelu ja reaktionopeutta kasvattavat tietokonepelit. Muitakin oli, mutten millään muista mitä.

Näistä ollaan kokeiltu nyt toistaseksi sitä jonglöörausta.

Sen lisäksi otin itselleni talteen Luovan työn opas -pdf:n myöhempää tarkastelua varten (jaksoin lukea ensiyrittämällä about puoleen väliin, vielä toinen puoli odottaa). Olisi hyvä osata olla luova sillonkin kun sitä ei ole ja luovuuden sijasta tekisi mieli luovuttaa (huom. yritin keksiä sanaleikkiä akselilla luova-luovuttaa, mutten keksinyt).


Luovan työn oppaan lisäksi kirjoitin tänään Googleen 'how to think out of the box' ja klikkasin ensimmäistä vastausta. Vastaan tuli 11 kohdan lista tavoista, joilla voisi ajatella 'out of the box'. Kaikki pointit tuntui ihan valideilta, jos kohta monissa tunnutaan lähestyvän ongelmanratkaisua ajatuksella 'what would others do?'. Mennen jopa niin pitkälle, että 'kysy lapselta'.

Lisäksi siinä oli ehdotus: kirjoita runo. Ihan vain ollakseni luova ja ulkona laatikosta, ajattelin kirjoittaa runon. Runonhan ei tarvitse rimmata?

Omena
Keltaista ja punaista,
pyöreillä poskillasi katsot pöydältä.
Syksy meni jo,
mutta yhä olet siinä
kuin toissavuoden muistot.

Tätä se vanhuus teettää: julkaisen lonkalta vipatun runon internetissä enkä jaksa edes kiusaantua. Btw, ohessa runon omena (kuva siis työpöydältäni).

Omena: keltaista ja punaista

Olin jotenkin ajatellut, että haluaisin purkaa vielä tuntemuksiani Rochard -pelistä, mutta ehkei nyt makeaa mahan täydeltä. Moi incommon dilemma, kiva että tulit takaisin.

Tässä sen näkee. Jos vaan olisi aikaa ajatella enemmän, niin kyllähän sitä syntyisi jos jonkinmoisia mestariteoksia - kuten tämä blogientry.