Mulla oli perjantaina palaveri alihankkijan kanssa kahdeltatoista. Käytiin siis työkaverin (myös osallistumassa palaveriin) kanssa syömässä hyvissä ajoin ja mä menin vielä tekemään töitä vähän. Työkaveri sitten soitti kahdentiosta aikaan, että olivat nyt siellä ja mä otin mukaan ison kasan puhelimia, jotka mun oli tarkoitus lähettää eteenpäin siinä vielä ennen palaveria.
Tullessani paikalle kokoushuoneen ovi olikin kiinni ja vähän yllättyneenä menin sitten varovasti avaamaan ja kurkkaamaan sisälle (siltä varalta, että siellä olis vielä edellinen käynnissä tms). No joo, ei siellä ainakaan mun työkaveri ja alihankkija ollut.
Mua vastassa ovesta kurkatessa oli joukkio mustiin pukeutuneita, aurinkolasisia ihmisiä. Suljin vähän hätääntyneenä oven nopean kurkkauksen jälkeen ja katsoin uudelleen palaverihuoneen nimeä - oli se oikea! Sisällä näytti kuitenkin olevan joku supersalainen kokous, jossa oli varmaan Elop, Aho ja pari muuta tyyppiä henkivartijoineen ja nyt ne varmaan ampuisi mut tms.
Onneksi aivot toimii melko nopeasti ja aloin hahmottaa silmieni edessä kurkkaamalla näkemääni kuvaa uudestaan - oliko siinä mun kaveri Laura??
Avasin oven uudestaan ja kyllä vain. Mulla alkoi polttarit!
Sitä tulee harvoin elämässään aivan kertakaikkisen yllätetyksi, siis ihan silleen silleen, että ei tiedä mitä sanoa, mitä tehdä ja aivot yrittää vielä yhdistää epätoivoisesti palasia yhteen. Laitoin ne mun kantamat puhelimet pöydälle, nostin takasin syliin, laskin taas alas ja vielä syliin uudestaan. Sopersin jotain, että mun pitäisi lähettää nää ja jotain. Ei voinu tajuta.
No, lopulta kaikki hyvin. Se mun työkaveri tuli hymyillen paikalle, otti ne puhelimet ja mä lähdin hakemaan kamojani yläkerrasta kädet täristen. Kirjotin siinä vielä yhden meilin ja lähdin takas alas. Erilainen perjantai!
Lyhyestä virsi kaunis: mulla oli aivan uskomattoman upea viikonloppu, johon sisältyi hirveästi kiitollisuutta, nöyrää oloa siitä, että nää ihmiset on nähny aivan mielettömästi vaivaa mun eteen tätä järjestäessään ja onnellisuutta niistä kaikista ihanista ihmisistä.
Sen lisäksi me saunottiin, uitiin luonnon vesissä, syötiin mielettömän hyvää, itsetehtyä ruokaa, istuttiin ja juteltiin ja nähtiin melkein auringonnousu (plus että polttareiden teema oli siis tietokonepelit (<3) ) ja pääsin muun muassa pelaamaan live Angry Birdsejä (vau!).
Lauantaina brunssin aikaan lisää ihmisiä saapui paikalle ja niiden ihmisten mukana myös Hoo. Vietettiin siinä vielä toinen päivä auringossa lojuen, järvessä uiden ja muuten vaan aikaa viettäen. Ihan käsittämättömän hienoa ja haluaisin vaan löytää oikeat sanat, joilla kertoa näille ihmisille miten paljon tää merkitsi mulle.
